Arkistot

  • Vastuullisen matkailun osaamistarpeet matkailuyrityksissä
    Nro 1 (2021)

    Opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-toimenpidekokonaisuuden (valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen) kautta rahoitetun Vastuullisen matkailun portaat -hankkeen tavoitteena on auttaa matkailualaa muuttamaan toimintaansa paremmin nykyisiä haasteita ja trendejä huomioivaksi ja vastuullisemmaksi sekä rakentaa tätä tarkoitusta varten täydennyskoulutusmalli. Hanketta ovat toteuttaneet Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopistosta, Oulun yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tämä raportti on osa hankkeen toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tuottaa koulutusta, joka vastaa mahdollisimman hyvin matkailuelinkeinon osaamistarpeisiin hyödyttäen sekä nykyisiä että tulevia matkailualan yrittäjiä, esimiehiä, työntekijöitä ja kehittäjiä.

  • Liikuntapaikkojen saavutettavuus paikkatietoperusteisessa tarkastelussa
    Nro 1 (2016)

    Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) -hankkeen tavoitteena oli kehittää liikuntapaikkojen saavutettavuuden paikkatietoperusteinen mittaustapa, jota voidaan hyödyntää liikunnan olosuhdepolitiikassa seurantavälineenä. Saavutettavuuden mittaamisen tavoitteeksi asetettiin kyky tuoda esiin kuntien liikuntapalveluiden saavutettavuuden taso ja sen alueelliset erot siten, että tuloksia voidaan helposti arvioida alueellisesti, vertailla kuntatasolla ja tarkastella koko maan tasolla. Tavoitteena oli, että saavutettavuuden mittaus on tarkka, toistettava ja ajallisesti vertailukelpoinen sekä mahdollisimman hyvin kysyntä- ja tarjontatekijät huomioon ottava. Saavutettavuuslaskentojen toteutuksen tarkkuustasoksi valittiin 1×1 km väestöruudut, mutta lisäksi tulokset yleistettiin kuntatasolle keskiarvotietona.

  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluevaikutukset
    Nro 1 (2014)

    Tämä tutkimus selvittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) aluevaikutuksia. Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaalat voidaan nähdä terveys- ja sairaanhoitopalveluiden tuottajina, mutta lisäksi alueen vetovoimatekijänä. Sairaalan ajatellaan hyödyttävän alueen väestöä, mutta myös alueen ja lähialueiden elinkeinoelämää. Tavoitteena tässä tutkimuksessa on selvittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuomia aluevaikutuksia sekä sairaanhoitopiirin sisällä, sairaalapaikkakunnilla ja niiden välittömässä läheisyydessä, mutta myös Suomen mittakaavassa, sillä eri osa-alueiden vaikutukset kohdentuvat erikokoisille alueille.

  • Oulun kuntaliitoksen ja Kainuun hallintomallikokeilun vaikutukset maaseutuasumiseen ja -alueisiin
    Nro 3 (2013)

    Tutkimuksessa tarkasteltiin Oulun kuntaliitoksen ja Kainuun hallintomallikokeilun vaikutuksia maaseutuasumiseen ja -alueisiin. Tulosten perusteella kehitettiin maaseutuvaikutusten arviointimenetelmää. Kuntien ja sitä laajempien aluetasojen roolit julkisten palvelujen järjestämisessä ovat olleet kuntaliitosten ja yleensä aluehallintoa koskevan keskustelun keskeistä sisältöä. Oulun kuntaliitoksessa keskuskaupunkiin
    liittyi laajoja maaseutukuntia. Kainuun hallintomallikokeilussa palveluja tuotettiin maakunnallisella yhteistyöllä, jossa olivat mukana sekä pienet kehyskunnat että maakunnan keskuskaupunki.

  • GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin
    Nro 2 (2013)

    Ilmastoystävällinen kaavoitus -hankkeessa kehitettiin paikkatietopohjaista toimintamallia henkilöautoliikenteen tuottaman hiilidioksidipäästön arviointiin eri kaavoitustilanteissa. Arviontityökalussa sovelletaan ArcGIS-paikkatieto ohjelmiston olemassa olevia työkaluja, ja sen kehittäminen tehtiin kahden kaavoituksen tapausesimerkin kautta. Asemakaavatason esimerkkinä käytettiin Oulun Hiukkavaaran asuinaluetta ja yleiskaavatason tapausesimerkissä tarkasteltiin uuden asuinalueen sijoittamisen päästövaikutuksia. ILKA-hankkeessa tehtiin myös pilottikokeilu GPS pohjaisen aineiston tuottaman henkilöautojen polttoaineenkulutustiedon mallintamisesta tieverkostoon. Hankkeessa tehtyjen tarkasteluiden perusteella ilmastoystävällinen kaavoitus on yhdyskuntarakennetta tiivistävä sekä liikenteen sujuvuutta painottava. GIS-menetelmien nähdään toimivan päätöksenteon tukena.

  • Pohjois-Suomen maantieteellinen seura ry 50 vuotta: Puoli vuosisataa esitelmiä, ekskursioita, julkaisutoimintaa ja yhteistyötä
    Nro 1 (2013)

    Kädessäsi oleva teos on toimitettu juhlistamaan Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran 50-vuotista taivalta, joka sai alkunsa 25.10.1963 maantieteen laitoksella Oulussa (ks. Häkkilän kirjoitus). Yhä edelleen maantieteen laitos näyttelee merkittävää osaa seuran toiminnassa, sillä yhteistyötä tehdään monissa asioissa ja käytännön syistä suurin osa kahdeksan hengen johtokunnasta on myös maantieteen laitoksen henkilökuntaa. Alkusanoissa esittelemme hiukan seuran nykytoimintaa ja annamme asioista paremmin perillä olevien muistella seuran menneitä tapahtumia ja tunnelmia omissa kirjoituksissaan. Näin ennen kaikkea siksi, että seuran nykyisen johtokunnan jäsenistä valtaosa on ollut aktiivisemmin mukana seuran toiminnassa vasta muutamia vuosia. Johtokunnan tietämys menneisyyden tapahtumista on siis heikko, etenkin, kun osa seuran varhaisimmista pöytäkirjoista on toistaiseksi teillä tietämättömillä. Toiseksi, seuran entisistä vaikuttajista monilla on sana hyvin hallussa ja on ilo saada lukea heidän kirjoituksiaan ja tervehdyksiään seuralle.

  • GIS-menetelmiä kaupan suuryksiköiden saavutettavuuteen liittyvien hiilidioksidipäästöjen arviointiin
    Nro 2 (2010)

    Arkipäivisin tapahtuva liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde Suomessa. Henkilöautolla tehtävät ostos- ja työmatkat tuottavat suurimman osan Oulun seudulla asuvien liikennesuoritteesta. Palveluiden sijainnin optimoinnilla voidaan pyrkiä vähentämään henkilöautoliikenteen tuottamia päästöjä. Tässä raportissa kuvataan kolme paikkatietojärjestelmiä (GIS) hyödyntävää menetelmää, joilla voidaan arvioida ja vertailla eri kaupan sijaintivaihtoehtojen tuottamien ostosmatkojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Aineistoina on käytetty väestöä kuvaavia ruutuaineistoja sekä todellista tieverkostoa. Esimerkkialueena on käytetty Oulun seutua. Tarkastelun mukaan nykyiset Oulun seudun kaupan suuryksiköt on sijoitettu saavutettavuuteen liittyviin hiilidioksidipäästöihin nähden verrattain optimaalisesti tarkasteltaessa koko Oulun seutua. Yksiköiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Kaupan suuryksikön sijaitseminen ydinkeskustan reunamalla tuottaa vähiten hiilidioksidipäästöjä, jopa vähemmän kuin sijainti keskustan ytimessä. Uuden kaupan suuryksikön rakentaminen voisi jopa vähentää ostosmatkojen tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Hankkeessa kehitetyillä malleilla voidaan tuottaa konkreettisia tunnuslukuja, joita voidaan käyttää päätöksenteon tukena.

  • Viisi vuosikymmentä oululaista maantiedettä
    Nro 1 (2009)

    Käsissäsi on Oulun yliopiston maantieteen laitoksen 50-vuotisjuhlajulkaisu. Avoin kutsu kirjoittajaksi esitettiin kaikkiaan noin 750 maantieteen laitoksella joko LuK-, FM-, FL- tai FT-tutkinnon suorittaneelle maantieteilijälle tai laitoksella pitemmän ajan työskennelleelle henkilölle. Erillinen pyyntö osallistua kirjoitustalkoisiin lähetettiin noin 30 henkilölle. Kirjoitusten toivottiin olevan vapaamuotoisia, laitoksen historiaa sivuavia.

    Tutkimuksen ajankuvasta kertovat vuoden 2008 väitöstilaisuuksien lectio praecursoriat eli viiden väittelijän johdatus väitöskirjan aiheeseen väitöstilaisuuden aluksi. Julkaisuun liitettiin myös luettelot 44 pro gradu -tutkielman tekijästä ja aiheesta sekä vuoden 2008 loppuun mennessä tehdyistä väitöskirjoista. Tutkimustoiminnan tulevaisuutta kuvaamaan liitettiin viimeisin laitoksella pidetty luonnonmaantieteen virkaanastujaisesitelmä marraskuulta 2008.

  • Inarin matkailueurot ja -työpaikat
    Nro 1 (2008)

    Matkailun kehittämiseen on viime vuosina kohdistunut kasvavassa määrin odotuksia. Näille odotuksille on monessa suhteessa katetta, sillä matkailu on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa edelleen kasvava elinkeino, joka työvoimavaltaisena alana ylläpitää monia syrjäseutujen kyliä, yhteisöjä ja niiden palvelurakenteita. Pohjois-Suomen aluekehitystyössä matkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin myös uskotaan. Lapista ei juuri löydy kuntaa, joka ei nostaisi matkailua esille kehittämisstrategiassaan. Monissa Lapin kunnissa matkailu saattaa myös edustaa lähes ainoaa varteenotettavaa elinkeinoa, jolla on realistisia toiminta- ja kehittämismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa; perinteisten elinkeinojen roolin kaventuessa, tuotannollisen toiminnan ja väestön huvetessa keskuksiin on matkailusta monin paikoin muodostunut ’viimeinen oljenkorsi’ johon tarttua.

    Kaikilla alueilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä nousta merkittäviksi matkailukohteiksi, eivätkä nykyisessä kansainvälisessä kilpailutilanteessa pelkät ’luontaiset mahdollisuudet’ yksinomaan riitä. Lisäksi tarvitaan tehokasta uusien tuotteiden kehittämistyötä, saavutettavuuden parantamista ja sitä paljon puhuttua markkinointia, mutta kasvavassa määrin myös tietoa muun muassa siitä, miten alueen matkailutalous toimii, millaisia vaikutuksia sillä on ja miten matkailun aluetalousvaikutuksia olisi mahdollista parantaa.

  • Kansainvälistyvä Oulu – monikulttuurinen Oulu?
    Nro 1 (2005)

    Oulun kaupunki kehittää aktiivisesti itseään kansainvälisenä kaupunkina, kuten monet
    muutkin suomalaiset kaupungit. Oulussa ja Oulun seudulla ovat kansainvälisyys ja globaali toimintaympäristö arkipäiväistyneet. Esimerkiksi teknologiaa kehittävien yritysten tulee olla kilpailukykyisiä verrattuna mihin tahansa samalla alalla toimivaan yritykseen missä päin tahansa maailmaa. Yhteydet ympäri maailmaa ovat tulleet jokapäiväisiksi. Kansainvälisyys on arkipäivää, entä monikulttuurisuus? Kesällä 2005 Oulun kaupunginvaltuusto pohti Oulun kymmentä strategista päämäärää vuodelle 2015. Näistä peräti neljässä mainittiin kansainvälisyys eli vuonna 2015 Oulu on kansainvälinen, suvaitsevainen ja moniarvoinen kulttuurikaupunki, joka houkuttelee ulkomailta huippuosaajia, työvoimaa ja asukkaita. Oulussa on korkeatasoinen koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä kansainvälinen ympäristö. Oulussa on nykyistä monipuolisempi ja kansainvälisempi elinkeinoelämä, jossa yrittäjyys lisääntyy. Oulusta on tullut pohjoisen Euroopan liikenteellinen keskus.

  • Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kalajoella vuonna 2001
    Nro 1 (2004)

    Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin matkailukeskittymiin kuuluva Kalajoki elää parhaillaan voimakkaan kasvun ja aktiivisen kehittämisen vaihetta. Matkailun kehittämiseksi laaditun Marepolis-strategian, Kalajokiseudun matkailun kehittämissuunnitelman, mukaan lähivuosien tavoitteena on parantaa matkailuyritysten toimintaedellytyksiä, lisätä ympärivuotista käyttöä sekä muodostaa Kalajoesta Suomen suurin ja kansainvälisesti tunnettu merenrantamatkailun osaamiskeskittymä. Suunnitelmissa on panostaa vuosina 2001–2010 matkailun kehittämishankkeisiin ja investointeihin yhteensä 125 miljoonaa euroa. Jotta kasvutavoitteet voitaisiin saavuttaa, suunnittelun ja kehittämisen tueksi tarvitaan tutkimuksen kautta saatavaa tietoa matkailuelinkeinon tilanteesta. Tutkimustoiminta ja alan koulutuksen kehittäminen ovatkin matkailun kehittämisen lähtökohtina Kalajoella.

  • Asu kylässä: Kokemuksia asukaskeskeisestä kylien suunnittelusta Pohjois-Pohjanmaalla
    Nro 2 (2003)

    Yhteistyön lisääntyminen maaseutukylillä toimivien asiantuntijoiden kesken palvelee maaseutukylän asukasta ja elinkeinonharjoittajaa. Maaseutu on perinteisesti ollut eri asiantuntijaryhmien temmellyskenttää, jossa kyläläinen elinkeinonharjoittajana on asiantuntijoiden toiminnan keskipisteessä. Maaseutukylillä lentävä lause jossakin vaiheessa olikin: “Kylätiet ovat kuralla, kun eri hankevetäjät ajavat rallia meidän yksityisteillä.” Näin on myös ollut maaseutukylien maankäytön suunnittelussa. Metsä- ja maatalouden asiantuntijat toimivat kukin oman järjestönsä alla ja ympäristönsuojeluviranomaiset omalla sektorillaan. Maaseutukylien asukkaat ovat kuitenkin aikaansa seuraavaa väkeä, sillä kylien omista tarpeista lähteviä kylänkehittämishankkeita on syntynyt runsaasti. Tästä seurauksena ottivat Mäyrän ja Leskelän kylien asukkaat yhteyttä sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastoon että Oulun Maaseutukeskukseen ja ehdottivat kylille maankäytön suunnitteluun tähtääviä hankkeita. Syksyllä 1996 tästä kyläläisten aloitteesta syntyikin ajatus kehittää vuorovaikutteisen suunnittelun tapoja maaseutukylillä. Innostavaa oli myöskin ajatus eri ammattiryhmien kohtaamisesta ja työskentelystä yhdessä maaseutukylien eteen. Olihan Maaseutukeskuksen neuvojilla pitkät perinteet maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistyöstä ja järjestötyöstä. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto oli puolestaan aikanaan paljonkin tutkinut pohjoissuomalaista kylää lähinnä rakentamiskulttuuria painottaen.

  • Kulttuurista elinvoimaa: Lähtökohtia Oulun Eteläisen alueen kulttuuritoiminnan kehittämiselle
    Nro 1 (2003)

    Oulun Eteläisen aluekeskusohjelmassa kulttuuri on nostettu yhdeksi alueellisen kehittämisen painopistealueista. Verkostomallin mukainen kulttuurialan kehittämisyksikkö nähdään mahdollisuutena alueen kulttuuritoiminnan tukemiselle sekä kulttuurin aseman vahvistamiselle aluekehitystyössä. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää alueen kulttuuritoiminnan yleispiirteitä ja tuoda esille kulttuuritoiminnan tämänhetkistä toimintakenttää. Lisäksi on kartoitettu näkemyksiä alueellisen kehittämisverkoston perustamisen mahdollisuuksista. Selvityksen toivotaan antavan hyödynnettävää tietoa sekä suuntaviivoja Oulun Eteläisen alueen kulttuuritoiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa.
    Selvityksen on laatinut fil. yo. Kirsi Mäkiniemi Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Työn rahoittajana ja toimeksiantajana on toiminut Kärsämäen kunta. Työn ohjauksesta sen eri vaiheissa vastasivat suunnittelija Tanja Löytynoja Oulun Eteläisen instituutista, Kärsämäen Kehityskeskus Oy:n edustaja ja Elämäntarina-akatemian projektipäällikkö Anu Perttunen sekä FT Topi Antti Äikäs Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Selvityksen toteuttamisessa ovat ensisijaisesti auttaneet kaikki ne haastatellut henkilöt, jotka antoivat aikaansa ja ajatuksiaan aiheelle. Selvityksen tekijä kiittää kaikkia edellä mainittuja henkilöitä ja tahoja työn onnistumisen mahdollistamisesta.