Vastuullisen matkailun osaamistarpeet matkailuyrityksissä
Abstrakti
Merkittävänä elinkeinona matkailu aiheuttaa paljon myönteisiä mutta myös kielteisiä vaikutuksia toimintaympäristössään. Nämä moninaiset vaikutukset näkyvät usein erityisen hyvin kohdealueilla, joissa matkailijat ovat vuorovaikutuksessa paikallisen luonnonympäristön, talouden, kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa (Mason 2003). Matkailun ja matkailijoiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä ja vuoteen 2020 asti, jolloin Covid-19-virus kutisti kansainvälisen matkailun murto-osaan entisestä. Maailmanlaajuisesti kansainvälisten matkojen määrä nousi 1,3 miljardiin vuonna 2017 ja 1,46 miljardiin vuonna 2019 (UNWTO 2021a) ja kasvun ennustetaan jatkuvan, kunhan matkailu toipuu koronaviruksen aiheuttamasta romahduksesta (UNWTO 2021b). Jatkuva ja nopea kasvu on vaikuttanut sosiaaliseen, kulttuuriseen, taloudelliseen ja luonnonympäristöön, mikä on herättänyt huolta matkailun kestävyydestä.
Myös Suomessa matkailu on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana ennätysvauhtia (Visit Finland 2019). Matkailun kasvun myötä sen kielteiset vaikutukset, joita
tarkastelemalla peilataan usein matkailun kestävyyttä (Hall & Lew 2009), näkyvät paikallisesti esimerkiksi ruuhkautumisena, maaston kulumisena ja roskaantumisena sekä palveluiden heikompana saatavuutena. Suosituimmissa kansallispuistoissa ja esimerkiksi Suomenlinnassa on havahduttu suurten kävijämäärien aiheuttamiin haittoihin ja ensin mainituissa tehdään tietoista markkinointia matkailijoiden ohjaamiseksi pois suosituimmilta vaellusreiteiltä. Kansainvälisen matkailun väheneminen koronan takia ei ole poistanut ruuhkautumisen ongelmia, kun kotimaiset matkailijat ovat suunnanneet sankoin joukoin mainittuihin luontokohteisiin. Rovaniemellä matkailijamäärät ovat kasvaneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana lisäten muun muassa airbnb-tyylisen majoituksen suosiota, minkä seurauksena esimerkiksi asuntojen saatavuus paikallisten asukkaiden käyttöön on heikentynyt. Tämä yhdessä matkailijoiden suurista määristä johtuvan ruuhkaisuuden kanssa vaikuttaa paikallisten arkielämään, minkä myötä liikamatkailun ilmiö on konkretisoitunut myös Suomessa (Pietilä 2019). Viime aikoina matkailun ilmastovaikutukset ovat nousseet lisääntyvässä määrin julkiseen keskusteluun, ja suhtautuminen esimerkiksi lentoliikenteeseen matkailun edellytyksenä on muuttumassa (Peeters ym. 2019).
Kestävän kehityksen edistämistä edellytetään nykyään kaikilta toimialoilta, ja matkailun tulee olla mukana tässä kehityksessä. Kestävyyden edistäminen matkailuelinkeinossa edellyttää, että siinä toimivilla on riittävät kyvyt ja osaaminen toimimiseen kestävästi. Aiemmissa tutkimuksissa ja hankkeissa on todettu, että tätä osaamista ei aina ole. Moni matkailuyritys toimii toki kestävästi jo tällä hetkellä, mutta usein tiedostamattomasti ja ilman suunnitelmallisuutta. Matkailuyrityksissä on tarve saada koulutusta kestävästä ja viime vuosina kestävyyteen yhdistetystä vastuullisesta matkailusta. Kestävyys ja vastuullinen matkailu on mahdollista nostaa markkinaeduksi, sillä matkailijatkin ovat alkaneet painottaa vastuullisuutta valintoja tehdessään (CREST 2019: 3–5). Vaikka eri tahot tekevät jo töitä vastuullisen matkailun edistämiseksi, vastuullisuus ohitetaan valitettavan usein korkeakoulujen opetussuunnitelmissa tai sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Todellisuudessa vain harva korkeakoulu tuottaa tällä hetkellä läpileikkaavasti teemaan liittyvää vastuullisuuden eri näkökulmat huomioivaa koulutusta. Matkailualalla toimii myös paljon työntekijöitä ja yrittäjiä, jotka ovat saaneet koulutuksensa ennen kuin vastuullisuus ja kestävän kehityksen asiat ovat nousseet kiinnostuksen kohteiksi.
Matkailualan vastuullisuusosaamisen kehittämiseksi aloitettiin vuonna 2019 viiden korkeakoulun yhteistyönä Vastuullisen matkailun portaat -hanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää vastuullisen matkailun digitaalinen täydennyskoulutusmalli, joka ottaa huomioon matkailualalla toimivien erilaiset osaamistarpeet. Tämä raportti esittelee hankkeessa selvitettyjä matkailualan osaamistarpeita.
Julkaistu
Viittaaminen
Copyright (c) 2021 Saša Dolinšek, Outi Kulusjärvi, Salli Ojala, Kaarina Tervo-Kankare
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.