Asu kylässä: Kokemuksia asukaskeskeisestä kylien suunnittelusta Pohjois-Pohjanmaalla

Abstrakti

Yhteistyön lisääntyminen maaseutukylillä toimivien asiantuntijoiden kesken palvelee maaseutukylän asukasta ja elinkeinonharjoittajaa. Maaseutu on perinteisesti ollut eri asiantuntijaryhmien temmellyskenttää, jossa kyläläinen elinkeinonharjoittajana on asiantuntijoiden toiminnan keskipisteessä. Maaseutukylillä lentävä lause jossakin vaiheessa olikin: “Kylätiet ovat kuralla, kun eri hankevetäjät ajavat rallia meidän yksityisteillä.” Näin on myös ollut maaseutukylien maankäytön suunnittelussa. Metsä- ja maatalouden asiantuntijat toimivat kukin oman järjestönsä alla ja ympäristönsuojeluviranomaiset omalla sektorillaan. Maaseutukylien asukkaat ovat kuitenkin aikaansa seuraavaa väkeä, sillä kylien omista tarpeista lähteviä kylänkehittämishankkeita on syntynyt runsaasti. Tästä seurauksena ottivat Mäyrän ja Leskelän kylien asukkaat yhteyttä sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastoon että Oulun Maaseutukeskukseen ja ehdottivat kylille maankäytön suunnitteluun tähtääviä hankkeita. Syksyllä 1996 tästä kyläläisten aloitteesta syntyikin ajatus kehittää vuorovaikutteisen suunnittelun tapoja maaseutukylillä. Innostavaa oli myöskin ajatus eri ammattiryhmien kohtaamisesta ja työskentelystä yhdessä maaseutukylien eteen. Olihan Maaseutukeskuksen neuvojilla pitkät perinteet maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistyöstä ja järjestötyöstä. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto oli puolestaan aikanaan paljonkin tutkinut pohjoissuomalaista kylää lähinnä rakentamiskulttuuria painottaen.