Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluevaikutukset

Abstrakti

Tämä tutkimus selvittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) aluevaikutuksia. Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaalat voidaan nähdä terveys- ja sairaanhoitopalveluiden
tuottajina, mutta lisäksi alueen vetovoimatekijänä. Sairaalan ajatellaan hyödyttävän alueen väestöä, mutta myös alueen ja lähialueiden elinkeinoelämää. Tavoitteena tässä tutkimuksessa on selvittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuomia aluevaikutuksia sekä
sairaanhoitopiirin sisällä, sairaalapaikkakunnilla ja niiden välittömässä läheisyydessä, mutta myös Suomen mittakaavassa, sillä eri osa-alueiden vaikutukset kohdentuvat erikokoisille alueille.

Aluevaikutuksia lähestytään henkilökunnan palkkatulojen, palvelu- ja materiaalihankintojen, kiinteistöjen sekä potilasvirtojen kautta. Tutkimusaineisto on peräisin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Taulukkomuotoisesta tiedosta saadaan paikkaan sidottua
tietoa geokoodaamalla sekä hyödyntämällä saadun aineiston tietoa sijaintikunnista. Näin voidaan myös visualisoida aluevaikutusten jakautumista maantieteellisesti karttojen avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään myös Tilastokeskuksen ruututietokannan väestötietoa vuodelta 2011.

Osa tutkituista aluevaikutusten osa-alueista jakautuu maantieteellisesti hyvin laajalle alueelle, kun taas toiset aluevaikutukset kohdistuvat selkeästi suurelta osin sairaalakuntiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksamat
palkkatulot esimerkiksi kohdentuvat lähes kokonaan sairaalapaikkakunnille ja niiden ympäryskuntiin pendelöintietäisyydelle, vaikka ne jakautuvat määrällisesti yli sataan kuntaan. Toisaalta kiinteistökulut ja niiden aluevaikutukset jäävät pääosin Pohjois-Pohjanmaalle, kun taas lääkintätekniikan hankinnat kohdistuvat pääkaupunkiseudulle. Palvelu- ja materiaalihankinnat tehdään suurelta osin pääkaupunkiseudulta, joskin Pohjois-Pohjanmaalta tehtävät hankinnat keskittyvät Ouluun. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mittakaavassa yliopistollisen sairaalan sijaintipaikkakunta Oulu näyttää saavan hyötyä sairaalan sijainnista, kun taas Oulainen vaikuttaa hyötyvän hiukan vähemmän. Vuonna 2012 nykyisen Oulun alueelle (kuntarajat 2013)
maksettiin palkkoja noin 207,0 miljoonaa euroa, Oulaisiin 7,3 miljoonaa ja Ylivieskaan 5,4 miljoonaa euroa. Näistä kertyi verotuloja tuloasteittain maan keskimääräisellä veroprosentilla
laskettuna Ouluun noin 31,5 miljoonaa ja Oulaisiin hieman yli miljoona euroa. Kuntiin kohdistuvaa sairaanhoitopiirin maksamien palkkatulojen vertaaminen kunnan verokertymään osoittaa, että Oulun ja Oulaisen hyöty on suhteessa kuitenkin samansuuruinen,
joskin muut aluevaikutukset näyttäytyvät Oulaisissa ja Ylivieskassa vähäisempinä. Esimerkiksi vuonna 2012 sekä palvelu- ja materiaalihankinnat, lähes 5 miljoonaa euroa, että kiinteistökulut ja kiinteistötekniikan hankinnat, 11,7 miljoonaa euroa, kohdistuvat
sairaanhoitopiirin alueella selkeästi Ouluun, jossa sairaanhoitopiirin suurin yksikkö sijaitsee. Näin ollen sairaalan sijaintihyöty ei Oulun tapauksessa kosketa ainoastaan sairaalaa ja väestöä, esimerkiksi lyhempinä matkoina terveyspalveluihin, vaan alueen elinkeinoelämää laajemmin.