TY - JOUR AU - Kotavaara, Ossi AU - Rusanen, Jarmo PY - 2021/01/28 Y2 - 2024/03/29 TI - Liikuntapaikkojen saavutettavuus paikkatietoperusteisessa tarkastelussa: Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) -hankkeen loppuraportti JF - Nordia Tiedonantoja JA - NTA VL - IS - 1 SE - Raportteja DO - UR - https://nordiatiedonantoja.journal.fi/article/view/102343 SP - 1-58 AB - <p>Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) -hankkeen tavoitteena oli kehittää liikuntapaikkojen<br>saavutettavuuden paikkatietoperusteinen mittaustapa, jota voidaan hyödyntää liikunnan olosuhdepolitiikassa<br>seurantavälineenä. Saavutettavuuden mittaamisen tavoitteeksi asetettiin kyky tuoda esiin kuntien<br>liikuntapalveluiden saavutettavuuden taso ja sen alueelliset erot siten, että tuloksia voidaan helposti arvioida<br>alueellisesti, vertailla kuntatasolla ja tarkastella koko maan tasolla. Tavoitteena oli, että saavutettavuuden mittaus<br>on tarkka, toistettava ja ajallisesti vertailukelpoinen sekä mahdollisimman hyvin kysyntä- ja tarjontatekijät<br>huomioon ottava. Saavutettavuuslaskentojen toteutuksen tarkkuustasoksi valittiin 1×1 km väestöruudut, mutta<br>lisäksi tulokset yleistettiin kuntatasolle keskiarvotietona.</p><p>Tämä raportti esittelee hankkeessa käytetyt paikkatietoaineistot ja -menetelmät sekä hankkeen tuloksena tuotetut<br>liikuntapaikkojen saavutettavuuden mittaukset. Saavutettavuuslukemat laskettiin paikkatietojärjestelmässä<br>(Geographical Information Systems, GIS) LIPAS-tietojärjestelmän liikuntapaikkojen paikkatietoihin,<br>yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän YKR-väestöruututietoihin ja Digiroad-liikenneverkon malliin<br>perustuen. Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin saavutettavuusmenetelmien testaaminen ja pilotointi neljää<br>vakiintunutta saavutettavuusmenetelmää hyödyntäen: 1) matka nopeimmin saavutettavaan liikuntapaikkaan 2)<br>liikuntapaikkojen kumulatiivinen kertymä valitulla etäisyysvyöhykkeellä, 3) liikuntapaikkojen potentiaalinen<br>saavutettavuus väestön liikkumishalukkuuden mukaan tarkasteltuna ja 4) liikuntapaikkojen laskennallinen<br>käyttäjämäärä Huffin mallin mukaisesti arvioituna ja suhteutettuna laskennalliseen käyttäjäkapasiteettiin.<br>Soveltuvimmaksi mittariksi liikuntapaikkojen saavutettavuuden tarkasteluun osoittautui matka nopeimmin<br>saavutettavaan liikuntapalveluun. Matkaan perustuva mittaustapa on selkeästi vertailtavissa eri alueiden ja eri<br>ajankohtien välillä. Mittaus on myös helposti toistettavissa ajallisen kehityksen seurantaa varten. Lähimmän<br>liikuntapaikan saavutettavuus laskettiin seitsemälle liikuntapaikkatyypille, jotka ovat: 1) jäähallit, 2) kuntoradat, 3)<br>liikuntasalit, liikuntahallit, monitoimihallit ja -areenat, 4) lähiliikuntapaikat, 5) pallokentät, 6) uimahallit sekä 7)<br>yleisurheilukentät. Matkan pituus laskettiin henkilöautolle nopeinta reittiä pitkin, mutta lähiliikuntapaikkojen<br>osalta käytettiin lyhintä kevyelle liikenteelle soveltuvaa reittiä. Laskennat toteutettiin väestöruutukohtaisesti ja<br>yleistettiin väestöpainotetuiksi keskiarvolukemiksi. Tulokset esitetään raportissa ja sen liitteissä karttoina ja<br>tilastollisina tunnuslukuina, kuvaajina sekä avoimesti paikkatietomuodossa.</p><p>Saavutettavuustarkastelujen perusteella voidaan todeta, että keskeisimpien liikuntapaikkojen saavutettavuus on<br>kokonaisväestön kannalta hyvä Suomen harvasta väestön alueellisesta rakenteesta huolimatta, koska<br>liikuntapaikat on sijoitettu väestön alueelliseen rakenteeseen nähden onnistuneesti. Koko maan väestön kannalta<br>pallokentät sekä liikuntasalit, liikuntahallit, monitoimihallit ja -areenat tarjoavat parhaan palvelusaavutettavuuden.<br>Kuntoradat saavutetaan kohtalaisesti, mutta suurelta osin kävelymatkaa kauempaa. Lähiliikuntapaikat on tarkoitus<br>tavoittaa kevyen liikenteen keinoin, ja alle kahden kilometrin matkalla lähiliikuntapaikan tavoittaa noin 40 %<br>väestöstä. Uimahallit ovat kevyen liikenteen keinoin saavutettavissa heikohkosti keskeisistä sijainneistaan<br>huolimatta. Yleisurheilukentät ja jäähallit tavoitetaan niin ikään heikommin. Kuitenkin lähimmän jäähallin<br>saavuttaa alle 10 km matkalla jopa 70 % väestöstä. Kuntakohtainen tarkastelu osoittaa, että kuntien kesken on<br>merkittäviä eroja liikuntapaikkojen saavutettavuuden suhteen. Kaikki tarkasteluun valitut liikuntapaikkatyypit<br>kattavat Suomen eri alueet hyvin, joskin palveluverkko on huomattavasti harvempi maaseutumaisilla ja syrjäisillä<br>alueilla.</p><p>Työ toteutettiin Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikössä vuosina 2014–2016. Päävastuullisena tutkijana<br>toimi Ossi Kotavaara (FT) ja työtä ohjasi Jarmo Rusanen (professori) sekä Risto Järvelä (rakennusneuvos)<br>Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hankkeen menetelmiä ja tutkimusasetelmaa kommentoi hankkeen<br>alkuvaiheessa liikuntapaikkatutkimuksen asiantuntijaryhmä ja hankkeen puolivälissä kuntien liikuntatoimen<br>asiantuntijat. Hanke on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustuella.</p> ER -